Blogin kieliasu: mitä väliä?
Blogien kirjoittamisesta on tullut koko ajan vain helpompaa ja niistä haetaan yhä enemmän tietoa ja vinkkejä monenmoisiin asioihin. Joillekin suomalaisille blogin kirjoittaminen on rakas harrastus, jossa saa uppoutua juuri sellaiseen aiheeseen, josta itse nauttii. Toisille kirjoittaminen on suorastaan ammatti ja suosituimmat blogit elättävät kirjoittajansa jopa paremmin kuin keskiverto palkkatyö.
Blogeja on moneen lähtöön ja niiden taso vaihtelee. Yksi asia, mihin moni kiinnittää blogissa huomiota niin hyvässä kuin pahassakin, on kirjoitusasu: onko pilkut muistettu laittaa oikeille paikoille ja onko blogissa käytetty ilmaus kunnollista suomea vai englannista tullut kankea käännös, eli anglismi. Monille tällaiset asiat ovat lähinnä ärsytys eikä mikään maailmanloppu, mutta yksi hyvän blogin tunnusmerkkihän on se, ettei lukija lähtökohtaisesti ole tekstin luettuaan ärsyyntynyt.
Hyviä oppaita ei tarvitse hakea kaukaa
Aivan kaikkea oikolukua ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse, vaan tietokoneet tekevät yhä enemmän sitä puolestamme – jopa suomeksi. Esimerkiksi macbook tunnistaa yleisemmät lyöntivirheet tekstissä ja korjaa ne itse. Lisäksi Applen koneet toimivat samoin kuin muutkin ja alleviivaavat punaisella sellaisia kohtia tekstistä, joiden uskovat olevan väärin. Macbookia voi toki myös opettaa ja mikäli esimerkiksi vähän harvinaisempi nimi on tietokoneen mukaan virhe, voi sille muutamalla napsautuksella opettaa, että kyseinen merkkijono on ihan sujuvaa suomea.
Vanhastaan kirjastot olivat tietoa etsivän paras ystävä, mutta nykyään tämän roolin on ottanut internet. Koska internet kulkee monen mukana juuri sinne, minne he itsekin menevät, on ollut luontevaa sijoittaa tieto juuri sinne. Kirjastojen tarjoamat tietokoneet ovat kuitenkin edelleen tärkeä osa tiedonhakua, sillä ne on todennäköisesti linkitetty sellaisiin tietokantoihin, joihin ei pääse käsiksi kotoa käsin. Lisäksi suomalainen kirjastonhoitaja on tiedonhaun ammattilainen. Tämä koskee myös kielenhuoltoa ja monia siihen liittyviä yleisiä ongelmia voi ratkoa yksinkertaisesti googlettamalla.
Blogikirjoittelun välissä on hyvä tutustua myös oikeakielisyyteen noin yleensä. Tällöin kannattaa suunnata Kotimaisten kielten keskuksen sivuille, josta löytyy runsaasti vinkkejä oman kirjoittamisensa kehittämiseen ja siihen, millaisiin teoksiin kannattaa tutustua, jos haluaa parantaa jotain tiettyä kirjoittamiseen liittyvää osa-aluetta.
Miksi oikeakielisyyteen kannattaa panostaa?
Monia, varsinkin aloittelevia, blogin pitäjiä mietityttää oikeakielisyyden merkitys: miksi kannattaisi panostaa asioihin, jotka olivat koulussa äidinkielen tuntien ärsyttävin osa? Monesti kieliasun tarkistus tuntuu vähäpätöiseltä ja turhalta, mikä saattaa johtua siitä, että oikoluku suoritetaan viimeisenä vaiheena ennen tekstin julkaisua.
Ensinnäkin kannattaa muistaa, että oikeakielisyys lisää uskottavuutta. Mikäli tarkoituksesi on markkinoida jotain blogissasi, sinun tulisi kiinnittää erityisen suurta huomiota siihen, että ilmaiset asian kieliopillisesti ja tyylillisesti oikein. Ethän sinäkään ostaisi mitää sellaiselta sivustolta, jossa teksti on vaikeaselkoista ja siinä on paljon virheitä; syy on yksinkertaisesti se, ettet luota tällaiseen sivustoon tarpeeksi.
Vaikka kirjoittaisitkin ihan vain omaksi iloksesi etkä myisi mitään, on oikeakielisyyteen silti hyvä panostaa. Mitä vähemmän lukija kiinnittää huomiota tekstissäsi esiintyviin kirjoitus- ja tyylivirheisiin sitä pidemmän ajan hän viettää blogisi ääressä ja palaa todennäköisesti uudelleen, ja sitähän sinä haluat: mahdollisimman tyytyväisen ja tasaisen lukijakunnan.
Iänikuinen kysymys on se, saako blogissa käyttää puhekielisiä ilmauksia. Lyhyt vastaus: kyllä. Hieman pidempi vastaus: kyllä, mikäli tiedät, mitä teet ja pystyt pitämään tekstisi hyvin kasassa puhekielisyyksistä huolimatta. Puhekielisyys ei välttämättä tarkoita sanojen pätkimistä, vaan myös esimerkiksi murteellisten ilmauksien käyttämistä: tällä taasen voidaan luoda huomattavasti ihmisläheisempi kuva tekstistä, kuin jos seurattaisiin kaikkia kirjakielen normeja orjallisesti.